TÄSTÄ ON KYSE

KOMPPI kirkastaa käsitystä kehityskumppanuudesta

> Hankkeen toteuttajat
> Tästä on kyse
                > Aikataulu
> Kansainvälisyys kuuluu kouluun
          > Koulut yhdistävät voimansa
> Eväitä kehityskumppanuuteen
> Kumppanuusajattelu voimistuu
HAKU
Toimittaja: Tarja Repo  |  Ulkoasu: Heli Niska


KOMPPI-HANKKEEN www-sivusto | TIETOJA-HANKKEESTA: tekijät-sivu | 13.3.2014 |
vetovalikon TIETOJA-HANKKEESTA alle
monivärinen pallokuva bannerissa ja tekstin lisävärinä harmaa |
suunnittelija: KOMPIN graafikko ja visualisoinnin ohjaaja Heli Niska
Koulut kehityskumppaneina (KOMPPI) -hankkeessa syvennetään käsitystä kehityskumppanuudesta, joka on eräs maailmankansalaisen keskeinen osaamisalue. KOMPPI tarjoaa yleissivistäville oppilaitoksille tilaisuuden suunnitella ja toteuttaa kansainvälisyyskasvatusta uudella tavalla, yhdessä kehittyvissä maissa sijaitsevien kumppanikoulujen kanssa.

Vuosina 2013 - 2014 toteutettavaa hanketta koordinoi Opetushallitus. Rahoittajana on ulkoasiainministeriö, joka asetti hankkeen käyttöön 200.000 euron määrärahan. KOMPPI on jatkoa osapuolten yhdessä tekemälle globaalikasvatustyölle, joka alkoi vuonna 1995.

Mukaan valitut koulut ovat käyttäneet saamiaan määrärahoja globaalikasvatukseen liittyvien toimintamallien kehittämiseen, toteuttamiseen ja raportoimiseen. Monet koulut ovat käyttäneet hankerahoja myös matkoihin kumppanikoulujen välillä ja hankkineet paikallisia yhteistyökumppaneita kansalaisjärjestöistä. Kouluille annettiin vapaat kädet toteuttaa hankkeitaan hyväksi katsomallaan tavalla.

Työ rakentuu vuosina 2010–2011 toteutetulle Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeelle, jossa hahmoteltiin kokonaiskuvaa maailmankansalaisen kompetensseista. Näitä kompetensseja ovat paitsi tiedot ja taidot, myös arvot, asenteet, tahto toimia ja taito soveltaa.


Hakijoista vajaat puolet mukaan

Opetushallitus kutsui keväällä 2013 koulutuksen järjestäjiä ja niiden alaisia peruskouluja sekä lukioita tekemään esityksiä KOMPPI-hankkeeseen osallistumisesta. Määräaika oli viimeistään 5. huhtikuuta. Hankesuunnitelmien piti pohjautua kumppanuuteen jonkin kehittyvän maan koulun kanssa. Suunnitelmilta toivottiin myös kuvauksia ja malleja kehityskumppanuudesta sekä kehityskumppanuuteen liittyviä mahdollisia haasteita ja ongelmia.

Hakijoita oli kaikkiaan 29, joista Opetushallitus valitsi mukaan hankkeeseen yhteensä 13 peruskoulua ja lukiota eri puolilta maata.

Työ pääsi virallisesti käyntiin, kun osallistujat kokoontuivat Helsingissä pidettyyn aloitusseminaariin 20. toukokuuta. Suurin osa kouluista käynnisti projektinsa seuraavana syksynä ja jatkoi sitä keväällä 2014. Syksy 2014 varattiin raportoinnille ja loppujulkaisuille.

Osassa oppilaitoksista hankkeeseen ovat osallistuneet koko koulun oppilaat tai opiskelijat, osassa taas mukana on ollut rajatumpi ryhmä kuten tietyt luokka-asteet.


Monen tason tavoitteita

Opetushallitus on asettanut KOMPPI-hankkeelle erilaisia tavoitteita kehityskumppanuuden suhteen: - kirkastaa näkemystä kehityskumppanuudesta perusopetuksessa ja lukiossa
- antaa esimerkkejä mahdollisuuksista ja keinoista toimia yhdessä kehittyvissä maissa sijaitsevien koulujen kanssa
- vahvistaa yhteistyötä kehityskasvatusjärjestöjen kanssa
- kannustaa oppilaskuntia aktiiviseen toimintaan
- kehittää viestintää kuvalliseen suuntaan, tavoitteena esim. pienempien oppilaiden aktivoiminen ja kieliesteiden madaltaminen
- tuottaa malleja ja kuvauksia hyvistä käytännöistä
- rakentaa hankkeesta verkkosivut koulutuksen kansainvälistymissivuston www.polkka.info yhteyteen
- koota tutkimuskysymyksiä ja -ehdotuksia siitä, miten yhdenvertaisuus (equity) ja vastavuoroisuus (reciprocity) onnistuisivat nykyistä paremmin kehityskumppanuushankkeissa

Tavoitteena on myös luoda ja vahvistaa hyviä käytäntöjä koulujen, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyölle ja niistä tiedottamiselle.


Hankkeen lähtökohtia

KOMPPI on rakentunut vuosina 2010–2011 toteutetulle edelliselle globaalikasvatuksen kehittämishankkeelle ja sen toimintamallille sekä johtopäätöksille. Tässä Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeessa  avattiin maailmankansalaisuuden käsitettä ja pohdittiin, mitä osaamista eli kompetensseja maailmankansalainen tarvitsee.

Mukana MaaSu-hankkeessa oli 15 peruskoulua ja lukiota, joille oli kertynyt jo satakunta vakiintunutta kansainvälistä kontaktia. Hankkeesta tehtiin julkaisu Koulu kohtaa maailman.

Hanke tukee osaltaan Suomen kehityspoliittista toimenpideohjelmaa , joka edistää yhteiskuntamme sitoutumista globaaliin vastuunkantoon. KOMPPI tukee ohjelman tavoitteita esittämällä keinoja, joilla kumppanikoulut voivat edistää ihmisoikeuksia ja tuoda esille koulutusta ihmisoikeutena.

KOMPPI-hankkeen aikataulu