HAKU
YHTEYSTIEDOT
Mistä kehityskumppanuus koostuu?
Ryhmätöissään koulut pohtivat kehityskumppanuuden rakennuspalikoita ja työstivät hankkeitaan eteenpäin. Kehityskumppanuuden eri tarkastelukulmina olivat kielitietoisuus, toimijuus, kulttuurin kuvallisuus ja tutkimuksellisuus.

Kielitietoisuus tarkoittaa globaalikasvatuksessa esimerkiksi sen asian ymmärtämistä, että kaikki maailman lapset eivät saa käydä koulua omalla äidinkielellään. Kieliä pohtivan työryhmän mielestä kumppanuushankkeissa on syytä pitää mielessä, että kieli voi olla vallankäytön väline.

Samalla omissa kouluissa on nähty, että globaaliprojektit ovat innostaneet lapsia ja nuoria kielten opiskeluun aivan uudella tavalla. Kielten käyttöön voidaan rohkaista tekemisen, kuten blogien kautta.

Koordinaattorit Opetushallituksessa

Opetusneuvos Paula Mattila  |  puh. 029 533 1144  |  paula.mattila(at)oph.fi
Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen  |  puh. 029 533 1084  |  liisa.jaaskelainen(at)oph.fi

Opetushallitus  |  puh. 029 533 1000  |  PL 380, 00531 Helsinki  |  Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki
KOMPPI -hankkeen yhteystietoja
Toimittaja: Tarja Repo  |  Ulkoasu: Heli Niska



Äidinkielen asialla                                                                               Tarkkaa työskentelyä
Globaalikasvatuksen asialla
Aktiiviseen toimijuuteen

Kehityskumppanuuden eräs näkökulma on toimijuus, johon kuuluu esimerkiksi osallisuus. Turun Raunistulan koulussa osallisuutta toteuttaa aktiivinen oppilaskunta, joka päätti itse koulupäivästään kertovan videon sisällön.

Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin uskoo Mikkelin lukio, jonka tavoitteena on synnyttää toimiva yhteistyö oman ja kumppanikoulun oppilaskunnan välille. Kumppani on namibialainen Oshigambon koulu, jonka kanssa haluttaisiin rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä. Hanke kuitenkin törmäsi alussa hankaluuksiin, sillä kouluun ei saatu yhteyttä. Mikkelistä ainakin rehtori oli kuitenkin lähdössä paikan päälle, ja sikäläinen lähetysaseman piispa lämmittelee yhteyttä.

Eräs toimijuuden osa-alue voisi olla itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen ja vastustaminen. Ryhmässä todettiin, että kontaktit lisäävät ymmärrystä muita kulttuureja kohtaan. Toisaalta kehitysyhteistyössä törmätään esimerkiksi lahjontaan ja hierarkkisuuteen. Ihmisten välinen valtaetäisyys (puhuttelutavat, muodollisen aseman tai eri yhteiskuntaluokkiin kuulumisen korostaminen, oman statuksen korostaminen eri tavoin) on monissa maissa Suomea suurempi.

Aina ei ole helppo ratkaista, miten suhtautua kulttuurikuiluihin: viedäkö esimerkiksi pieniä vai suuria lahjoja, vai ei ollenkaan.

– Lähetystöt ja ystävyysseurat ovat apuna kontaktien luomisessa, opetusneuvos Liisa Jääskeläinen mainitsi. Kannattaa kysyä neuvoja kokeneilta kulttuurimatkaajilta.


Nuoret tutkijat matkaavat Keniaan

Jotkut KOMPPI-koulut korostavat hankkeissaan tutkimuksellisuutta, joka on ehdolla yhdeksi kehityskumppanuuden rakennuspalikoista. Tutkimuksellisuuden ja tiedekasvatuksen avulla voidaan vahvistaa hankkeiden laatua, kuten työryhmää vetänyt opetusneuvos Lea Houtsonen summasi.

Esimerkiksi espoolainen Kuninkaantien lukio lähettää kymmenkunta opiskelijaa Keniaan tutkimaan sikäläisiä ruoantuotannon ongelmia ja vertaamaan niitä kotimaahan. Yhteistyökumppanina on Helsingin yliopisto. Nuoret tekevät biologisia kenttätöitä, joissa he myös keräävät siemeniä kasvitieteellistä puutarhaa varten ja istuttavat risiinikoeviljelmiä.

– Tarkoituksena on tutkia kemiallista sodankäyntiä, kertoi Kuninkaantien lukio abiturientti Iida Kangas-Korhonen. Yliopistot eri puolilla maailmaa yrittävät kartoittaa risiinin kemiallista sormenjälkeä, jotta sen käyttämiseen syyllistyneet voitaisiin selvittää.

– Me kaikki lähtijät olemme biologian ja maantieteen lukijoita. Itse aion kirjoittaa biologian ylioppilaskirjoituksissa.

Kangas-Korhonen kertoi odottavansa jännittyneenä kymmenpäiväistä matkaa. Häntä kiinnostaa kansainvälisyys, kuten useimpia muitakin ikäisiään nuoria. – Nykynuoret ovat tottuneet maahanmuuttajiin kouluissa ja kaveriporukoissa. Rasismia ei ainakaan koulussa näe, siitä ei pidetä. On coolimpaa olla suvaitsevainen.
> Hankkeen toteuttajat
> Tästä on kyse
            > Aikataulu
> Kouluille eväitä kehityskumppanuuteen
> Kansainvälisyys kuuluu kouluun
           > Koulut yhdistävät voimansa
          > Eväitä kehityskumppanuuteen
> Kumppanuusajattelu voimistuu
          > Mistä kehityskumppanuus
             koostuu?