Kun kansainvälisyyttä lähestytään asenteiden näkökulmasta, koulun kaikki toimijat voidaan ottaa   tavalla tai toisella mukaan. Tästä myös opetussuunnitelmien perusteissa lähdetään: luodaan arvopohjaa, toista ihmistä arvostavaa, erilaisuudesta rikastuvaa asenneilmapiiriä.
HYVIÄ
        KÄYTÄNTÖJÄ
OSALLISUUS

​​Tässä mallissa erityistä on se, että ​kehityshankkeista vastaa koulun ​oppilaskunta. ​Oppilaat uskovat, että kansainvälinen ​yhteistyö kannustaa itsenäisyyteen.


​​OPETTAJANOPAS GLOBAALIKASVATUKSEEN

Tämä globaalikasvatuksen opettajanopas ​yhdistää ​ viisi lukiokurssia yhdeksi Maailma ulottuvillasi -kokonaisuudeksi. Näkökulmana on globalisaatio, jota käsitellään seitsemän teeman kautta, väestökysymyksistä konflikteihin, köyhyydestä ja ihmisoikeuksista kehitysyhteistyöhön.
​Mukana ovat maantiedon, yhteiskuntaopin ja uskonnon pakolliset sekä uskonnon ja ​terveystiedon soveltavat kurssit.


​​​OPISKELIJOIDEN SUUNNITTELEMA  ​KANSAINVÄLISYYSKURSSI

Opiskelijat suunnittelevat koko ​kansainvälisyyskurssin ensimmäisen ​​lukiovuoden aikana. ​Kurssi toteutetaan toisena lukio​vuotena. ​Opiskelijat valitsevat kohteen ja kumppanit,toimintatavat ja sosiaalisen median välineet. He myös tuottavat oppimissisältöjä kurssille. ​​Malli sisältää runsaasti yhteisöllisyyttä.



​​​​MUUTOSPROSESSIN KUVAUS

​​Kansainvälisyyden toteuttamisessa on tavoite muutosajattelussa, asenteissa ja ongelman- ratkaisutaidoissa. Opiskelijat kirjaavat oman ajattelunsa kehittymistä kurssin ja projektin aikana.


TARINOIDEN YÖ

Tässä mallissa asetutaan samanikäisen ​vieraan maan lapsen asemaan ja kirjoitetaan ​siitä tarina. ​Ammattinäyttelijät näyttelevät oppilaiden
​kirjoittamat tarinat, jolloin tarinasta muodostuu interkulttuurinen elämys.



REAALIAIKAISUUS DOKUMENTOINNISSA
​​
Hankkeen edetessä kaikki toiminta media-sisältöineen dokumentoidaan hankeblogiin ​selkeästi jäsennellen. ​Blogi päivitetään reaaliajassa toiminnan ja ​​hankkeen etenemisen kanssa. ​Mallissa on avoimuutta ja näkyvyyttä.


MULTIKULTI -passi​​

Opiskelijan yläkoulun ja lukion ​kansainvälisyyden kurssisuoritukset ​kirjautuvat Multikulti -passiin.


OPPILAAN/OPISKELIJAN  KV-CV

​​Mallissa on mukana suunnitelma kirjauspohjaksi sekä kaavio sähköisen sovelluksen kehittämiseksi kunkin opetuksen järjestäjän omaan toimintaympäristöön soveltuvaksi. Vinkkejä asioista, joita tämän mallin pohjalta tai muulla lailla toteutettuna voi kirjata, löytyy koordinaattoreiden ja projektiharjoittelijan yhteistuumin alkuun koostamassa Wikissä. Sitä voivat kaikki lukijat päivittää omilla ideoillaan! AC -nauhoite
KANSAINVÄLISYYSSUUNNITELMA
​ESIOPETUKSESTA TOISELLE ASTEELLE


Kansainvälisyys avautuu oppijalle vähitellen. Suunnitelman luomisen lähtökohtana ovat hallitusohjelma, koulutuksen ja tutkimuksen koulutussuunnitelma (KESU) sekä voimassa olevat opetussuunnitelmat.
​Sisällöissä huomioidaan jatkumo koulutus-asteelta toiselle. Suunnitelma hyväksytetään lautakunnalla ja se on osa koulujen opetus- ja/tai toiminta-suunnitelmaa. Työryhmä järjestää strategiakoulutusta sekä seuraa strategian toteutumista. Kansainvälisyyssuunnitelman tarkoituksena on toimia päivittyvänä käsikirjana, joka sisältää esim. toimintaohjeita kansainvälisen toiminnan järjestämiseen kouluissa esiopetuksessa.

​​​​​​​
​​
KANSAINVÄLISYYS  ​KOULUN TOIMINTA-AJATUKSENA

Uskallusta, ymmärrystä ja asennetta kansainvälisyyden aihekokonaisuutta toteutettaessa osoittava
koulu
on ottanut kansainvälisyyden aihekokonaisuuden toimintakulttuuriksi kaikissa arjen tekemisissään, arvoissaan ja asenteissaan. Toiminta-ajatusta toteutetaan myös opettajia rekrytoitaessa.


​​​​​TAIDOKASTA JOHTAMISTA

Taidokas rehtori osallistaa opettajat ja ​toimiI tasavertaisena toimijana opettajien ​kanssa projektien arjessa. ​Rehtori hoitaa ​projektin aikaa vievät käytännön asiat, jolloin opettajat voivat keskittyä itse toimintaan kansainvälisissä projekteissa. Rehtori on mukana tasavertaisena toimijana koko projektin ajan.


​​​​​KANSAINVÄLISYYTTÄ KYLÄKOULUISSA

​​Haasteellisena tehtävänä on tarjota ​yhdenvertaiset mahdollisuudet ​kansainvälisyyskasvatukseen ​koko
​kunnan alueella.


​​
KYLÄYHTEISÖ KANSAINVÄLISYYSHANKKEESSA

Hanke käynnistetään kyläyhdistyksen aloitteesta yhteistyössä koulun kanssa. Suunnitteluapua saadaan kylä-yhdistykseltä. ​Koulun tehtävänä on opetus ja sen suunnittelu, kyläyhteisö vastaa käytännön
järjestelyistä sekä projektin johtamisesta, toteutukseen osallistuvat kaikki.
​Mallissa on saumatonta yhteistyötä, jossa koulu voi ottaa ikään kuin kopin valmiista toteutusmallista.



KOKO KOULUN KANSAINVÄLISYYS PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN​
​​
Koko koulun kansainvälisyyskasvatus nivoutuu tiukasti opetussuunnitelmaan sisältäen globaalikasvatuksen ja kielikasvatuksen. Käytännön huima esimerkki siitä, miten koulun kansainvälistyminen kasvaa askel askeleelta.​​


TÄNÄ PÄIVÄNÄ OPIN UUTTA!

Alakoulussa järjestettiin Uuden taidon oppimisen –päivä. Alakoulun 3.-6.-luokkalaiset saivat etukäteen pohtia, mitä uutta olisi mielenkiintoista oppia. Lukiolaiset opettivat omissa työpajoissaan asiointia kahvilassa ruotsin kielellä ja tutustumista ranskan kieleen. Tavoitteena on kasvattaa uteliaisuutta vieraita (toista kotimaista) kieltä ja kulttuuria kohtaan.
Kohti monikulttuurista koulua – taidetyöpajat osana kulttuurikasvatusta

​​Julkaisussa esitellään myös koulun kulttuuriyhteistyötä ohjaavat yleiset periaatteet sekä monikulttuurisuus- ja kulttuurikasvatukseen liittyvää tausta-ajattelua. Julkaisun tavoitteena on tarjota koulujen opettajille ideoita työhönsä ja kulttuuritoimijoille toimintamalleja työpaja-toimintaan.
Koulu kohtaa maailman –
​Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee?


Julkaisu sisältää näkemyksiä maailman-kansalaisuuteen kasvattamisen keskeisistä lähtökohdista, haasteista ja mahdollisuuksista globalisoituneessa maailmassa. 
​​​Kansainvälisyys on kaikkien oppijoiden oikeus. Matkoille kaikki eivät voi lähteä, mutta jokaiselle oppijalle tulisi tarjota tilaisuuksia kulttuurien kohtaamiseen ja ymmärryksen kehittämiseen omassa koulussa. ​Kansainvälisyys asenteina näyttäytyy siinä, miten yksilö kohtaa toisesta kulttuurista tulevan henkilön. Tämän kansainvälisyyden tason työkaluina voidaan käyttää globaalikasvatusta, kulttuurikasvatusta, kielikasvatusta, osallistamista ja kestävän kehityksen näkökulmaa. Kasvatuksen tehtävänä on opettaa kyseenalaistamaan, rakentamaan tietoa vuorovaikutuksessa, avaamaan monenlaisia näkökulmia, kohtaamaan epävarmuutta sekä toimimaan eettisesti.

​​Koko kouluyhteisön tulisi kannustaa oppilaita/opiskelijoita ja opettajia arvioimaan kriittisesti kulttuurikäsityksiä ja niihin liittyviä arvoja ja asenteita. Pitää uskaltaa kysyä, miten kulttuureista ja kulttuurien kohtaamisista puhutaan. Mitä tarkoitusperiä puheella ja esityksillä tavoitellaan? Kenen silmin ja näkökulmista asioita tarkastellaan? Ketkä ovat meitä ja ketkä toisia? Millaisia arvoja on niiden taustalla? Mitä kyseisestä kulttuurista todella tiedetään ja ovatko tarkoitusperät aidosti hyvää tarkoittavia? Entä tiedetäänkö ylipäätään mitä ”hyvällä” tarkoitetaan ja onko käsitys yhteinen? Tahtoa ja rohkeutta siis tarvitaan mukavuusalueen ulkopuolelle heittäytymiseen ja epämiellyttävänkin kritiikin rakentavaan käsittelyyn oppilaiden ja kollegoiden kanssa.

Lähestymisiä asenteiden kansainvälisyyteen: 
Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen, OPH:
Globaalikasvatus
KANSAINVÄLISYYS ASENTEINA, USKALLUKSENA, YMMÄRRYKSENÄ
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
ka
nsainvälisyys