​​​​​​​Suomalaisista kouluista poimitut hyvät käytännöt on luokiteltu opetusneuvos Paula Mattilan yhdessä CIMOn kanssa kehittämien kansainvälistymisen tasojen mukaisesti:

- kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä
- kotikansainvälisyys
- kansallinen kansainvälisyys
​​- liikkuvuus
Opetusneuvos Paula Mattila, OPH:
​Kansainvälistymisen tasot ja perusta
​​Kansainvälistymisen tasot on esitelty
​opetusneuvos Paula Mattilan asiantuntijavideossa tällä sivulla
​sekä PowerPoint -esityksessä.

​​​​Hyviin käytäntöihin on poimittu opetussuunnitelmaa tukevia, ajantasaisia, toimivia ja asiantuntevasti suunniteltuja käytäntöjä peruskouluista ja lukioista. Useat käytännöt toimivat niin peruskouluissa  kuin toisella asteellakin.
Kansainvälisyys asenteina,   
uskalluksena, ymmärryksenä​


Asenteiden kansainvälisyys koskee kaikkia. Pyrkimyksenä on luoda toista ihmistä arvostavaa​​, erilaisuudesta rikastuvaa asenneilmapiiriä. Työkaluina voi käyttää globaali- ja kielikasvatusta.
Kotikansainvälisyys

​​tuo maailman omaan kouluun. Toisinaan tarvitsee vain avata silmät ja korvat läsnä
olevalle kansainvälisyydelle. Internet avaa kansainvälisyyden ikkunan kaikille.
Kotikansainvälisyys on kestävä vaihtoehto liikkuvuudelle.​
Kansallinen kansainvälisyys

Parhaita kansallisen osaamisen malleja tutkitaan Suomessa.  Matka kotimaassa voi olla kansainvälinen ja siinä voi ylittyä moni kulttuurinenkin raja. Kohteena voi olla kansainvälinen erityisosaaminen Suomessa kuten kielikoulut, korkeakoulut, erilaiset tutkimuslaitokset ja yritykset.
Liikkuvuus

Henkilöliikkuvuus ja hanketoiminta vievät yli rajojen. ​​Parhaimmillaan liikkuvuus tarjoaa erinomaisia kansainvälistymismahdollisuuksia. Liikkuvuus ei voi koskettaa kaikkia, ja hankkeiden suunnittelussa tulisikin huomioida, että nekin, jotka eivät matkusta pääsevät toiminnasta osallisiksi. 
KOULUN KANSAINVÄLISYYDEN TASOT
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
ka
nsainvälisyys