lokaali: paikallinen, globalisaation vaikuttavuuden taso. Lokaali korostaa ilmiöiden paikallisuutta ja partikulaarisuutta.  Esiintyy usein käsiteparina globaalille, joka nähdään lokaalin vastakohtana. (eng. local)

Burbules, N. ja Torres, C.A. (2000) Globalization and Education: An Introduction. Teoksessa Burbules, N ja Torres, C.A. (toim.)
​Globalization and Education. Critical Perspectives. Routledge: New York.

Blackmore, J. (2000) Globalization: A Useful concept for Feminist Rethinking Theory and Strategies in Education? Teoksessa Burbules, N ja Torres, C.A. (toim.) Globalization and Education. Critical Perspectives. Routledge: New York.

Heino, E-O., Houtsonen, L. (2011) Globaalivastuu ja kehityskumppanuus. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulu_kohtaa_maailman



globaali: maailmanlaajuinen, yleismaailmallinen. Auttaa kuvaamaan maailmanlaajuisia ilmiöitä ja tapahtumia, joilla on vaikutusta paikallisella ja kansallisella tasolla. Esiintyy usein käsiteparina lokaalille, joka nähdään globaalin vastakohtana. (eng. global)

Burbules, N. ja Torres, C.A. (2000) Globalization and Education: An Introduction. Teoksessa Burbules, N ja Torres, C.A. (toim.) Globalization and Education. Critical Perspectives. Routledge: New York.

Blackmore, J. (2000) Globalization: A Useful concept for Feminist Rethinking Theory and Strategies in Education? Teoksessa Burbules, N ja Torres, C.A. (toim.) Globalization and Education. Critical Perspectives. Routledge: New York.

Heino, E-O., Houtsonen, L. (2011) Globaalivastuu ja kehityskumppanuus. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulu_kohtaa_maailman


glokaali: paikallisesti maailmanlaajuinen. Glokaali käsitteen avulla pyritään irtaantumaan paikallisen, lokaalin ja maailmanlaajuisen, globaalin kaksinjaottelusta ja vastakkainasettelusta. Glokaali on yhdistelmä molempia: paikallisella tasolla tapahtuvaa mutta globaalisti vaikuttavaa toimintaa sekä toisinpäin. Glokaalia käytetäänkin osoittamaan, että paikallinen ja maailmanlaajuinen ovat suurissa määrin kietoutuneet yhteen ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. (eng. glocal)

Burbules, N. ja Torres, C.A. (2000) Globalization and Education: An Introduction. Teoksessa Burbules, N ja Torres, C.A. (toim.) Globalization and Education. Critical Perspectives. Routledge: New York.

Blackmore, J. (2000) Globalization: A Useful concept for Feminist Rethinking Theory and Strategies in Education? Teoksessa Burbules, N ja Torres, C.A. (toim.) Globalization and Education. Critical Perspectives. Routledge: New York.

Heino, E-O., Houtsonen, L. (2011) Globaalivastuu ja kehityskumppanuus. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulu_kohtaa_maailman



kestävä kehitys: tarkoituksena edistää ympäristön hyvinvointia siten, että nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Kehitystä pyritään rakentamaan kestävälle pohjalle taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti sekä kulttuurisesti. Kestävässä kehityksessä halutaan huomioida luonnon kantokyvyn rajat ja globalisaation asettamat haasteet maapallolle. (eng. sustainable development)

Suomen kestävän kehityksen toimikunta. Kohti globaalisti ja kansallisesti kestävää Suomea. Ympäristöministeriön julkaisu, ladattavissa pdf-muodossa www.ymparisto.fi > ympäristöministeriö > julkaisut > esitteet.

Lindroos, P., Cantell, M. (2007) Education for Sustainable Development in a Global Perspective. Teoksessa Kaivola, T., Melén-Paaso, M. (toim.) Education for Global Responsibility - Finnish Perpectives. Publications of the Ministry of Education 2007:31. Opetusministeriö: Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

Lisätietoa: www.ymparisto.fi/kestavakehitys


kestävä elämäntapa: pyrkii takaamaan yhtäläiset elämisen mahdollisuudet tuleville sukupolville yksilötasolla tehtävien elämäntaparatkaisujen kautta. Kestävä elämäntapa edistää taloudellista, sosiaalista, ekologista sekä kulttuurista kestävää kehitystä. Koulussa kestävää elämäntapaa voidaan tukea opettamalla kestävää kehitystä edistäviä taitoja sekä opastamalla oppilaita asenteiden tasolla. (eng. sustainable way of life)

Mattila, P. ja Hartikainen, M. (2011) Interkulttuurinen kompetenssi. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulu_kohtaa_maailman

interkulttuurinen osaaminen: kyky työskennellä erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Interkulttuurinen osaaminen vaatii taitoja oppia ja mukautua erilaisiin odotuksiin tilanteissa, joissa useat kulttuurit kohtaa. Interkulttuurinen osaaminen on pikemminkin ymmärrettävä avoimena elämänasenteena kuin tarkasti määriteltynä tieto- ja taitokokoelmana: sitä ei tarvita ainoastaan eri etnisten ryhmien välisessä toiminnassa vaan myös erilaisten alakulttuuriryhmien välillä. (eng. intercultural competence)

Jokikokko, K. (2010) Teachers’ intercultural learning and competence. University of Oulu: Faculty of Education. Acta Univ. Oul. E 114. Teos saatavilla pdf-muodossa http://hercules.oulu.fi/isbn9789524263705/isbn9789524263705.pdf

Salo-Lee, L. (2007) Towards cultural literacy. Teoksessa Kaivola, T., Melén-Paaso, M. (toim.) Education for Global Responsibility - Finnish Perpectives. Publications of the Ministry of Education 2007:31. Opetusministeriö: Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.



universalismi: näkökulma, joka näkee tiedon olevan pysyvää ja muuttumatonta sekä konteksteista riippumatonta. Universalismin haasteena on taipumus liialliseen yleistämiseen, jolloin tietystä valtaapitävästä tulkinnasta tulee usein ainoa oikea tulkinta, ja muut tulkintatavat unohdetaan ja ohitetaan. (eng. universalism)

Andreotti, V. (2010) Global Education in the 21st century: Two different perspectives on the ’post’ of postmodernism. Julkaistu International Journal of Development Education and Global learning 2(2).


globalisaatio: yhteiskunnallinen muutos, jossa mannerten, maiden ja ihmisten välinen kanssakäyminen lisääntyy. Globalisaatiolla on laajat vaikutukset maailman talouteen, politiikkaan, paikallisiin yhteiskuntiin sekä yksilöiden elämään. Globalisaatio saa näkökulmasta riippuen hyvinkin erilaisia tulkintoja: Joillekin se edustaa vapaan markkinatalouden mukana tuomaa taloudellista kasvua, joillekin se merkitsee kulttuurien yhteensulautumista ja yhdistymistä. Toisille globalisaatio näyttäytyy negatiivisena paikallisia kulttuureja köyhdyttävänä voimana tai teollistuneiden maiden ylivaltana suhteessa kehittyviin maihin. (usein rinnastettavia käsitteitä: maapalloistuminen, kansainvälistyminen, eng. globalization).

Burbules, N. ja Torres, C.A. (2000) Globalization and Education: An Introduction. Teoksessa Burbules, N ja Torres, C.A. (toim.) Globalization and Education. Critical Perspectives. Routledge: New York.

globalisoituminen: globalisaation prosessi ks. globalisaatio

maailmankansalaisuus: ominaisuus, jonka kautta yksilö kykenee ymmärtämään oman toimintansa vaikutukset maailmanlaajuisesti ja tiedostaa omat paikalliset juurensa, muttei ole sidottu ainoastaan niihin. Maailmankansalainen ymmärtää oman vastuunsa maailman epäoikeudenmukaisuuksien ratkaisussa ja pyrkii omalla aktiivisella toiminnallaan sekä osallistumisellaan rakentamaan oikeudenmukaisempaa maailmaa. Maailmankansalaisella on kriittinen asenne tietoon ja taitoa tulkita poliittista toimintaa. Maailmankansalaisuus on ennen kaikkea avoimuutta ja suvaitsevaisuutta sekä pyrkimystä ymmärtää erilaisuutta. (eng. global citizen)

Sihvola, J. (2004) Maailmankansalaisen etiikka. Otava: Helsinki.

Virta, A., Kaihari, K. (2011) Maailmankansalaisen yhteiskunnallinen osaaminen. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulu_kohtaa_maailman


poliittinen kosmopolitanismi: tähtää kansallisten rajojen häivyttämiseen ja maailmanlaajuisen oikeusjärjestelmän kehittymiseen, jossa päätöksiä tehdään tarpeen mukaan alueellisesti tai maailmanlaajuisesti. Poliittisessa kosmopolitanismissa yksittäisten valtioiden valtaa halutaan vähentää. Valtaa halutaan jakaa pikemminkin alueellisille ja maailmanlaajuisille demokratiaa edistäville järjestöille. Toteutuakseen poliittinen kosmopolitanismi tarvitsee riittävästi demokraattisia foorumeita paikalliselta tasolta aina maailmanlaajuiselle tasolle asti. (eng. political cosmopolitanism)

Held, D. (2006) Cosmopolitanism: Taming Globalization. Teoksessa Held, D., McGrew, A. (toim.) The Global Transformations Reader. An Introduction to the Globalization Debate. Polity Press: Cambridge.


globaali kansalaisyhteiskunta: rakentuu kansalaisjärjestöistä, yksityishenkilöistä sekä asiantuntijoiden verkostoista, jotka pyrkivät luomaan ja ylläpitämään mahdollisuuksia demokraattiselle kansalaisvaikuttamiselle maailmanlaajuisesti. Globaali kansalaisyhteiskunta valvoo maailmanlaajuista vallankäyttöä ja yrittää tuoda esille myös hiljaisten vähemmistöjen äänen siten, että sillä on poliittista merkitystä. (eng. global civil society)

Kaldor, M. (2000) Global Civil Society. Teoksessa Held, D., McGrew, A. (toim.) The Global Transformations Reader. An Introduction to the Globalization Debate. Polity Press: Cambridge.

monikulttuurisuus: käsite, jonka avulla huomioidaan yhden yhteiskunnan keskellä vaikuttavat erilaiset kulttuurit ja pyritään mahdollistamaan kulttuuristen erityispiirteiden säilyminen paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Kasvatusalan kirjallisuudessa monikulttuurisuus korvataan kuitenkin yhä useammin interkulttuurisuuden tai pluralistisuuden käsitteillä, sillä näiden avulla kulttuurien välisten erojen myöntämisen ja säilyttämisen lisäksi pyritään avaamaan mahdollisuus kulttuurien väliselle keskustelulle ja vuorovaikutukselle. (eng. multiculturalism)

Räsänen, R. (2007) Intercultural Education as Education for Global Responsibility. Teoksessa Kaivola, T., Melén-Paaso, M. (toim.) Education for Global Responsibility - Finnish Perpectives. Publications of the Ministry of Education 2007:31. Opetusministeriö: Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

monikulttuurisuustaidot: koostuvat tiedoista, taidoista sekä asenteista, joiden avulla on mahdollista työskennellä ja opiskella monikulttuurisissa sekä moniarvoisissa yhteisöissä. Monikulttuurisuustaitoihin rinnastettavissa on interkulttuurinen osaaminen, jota suositaan käsitteenä kasvatustieteen kentässä.

Immonen-Oikkonen, P. (2010) Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma (MOKU). Teoksessa Immonen-Oikkonen, P., Leino, A. (toim.) Monikulttuurinen kouluyhteisö. Oppaat ja käsikirjat 2010:8. Opetushallitus: Sastamala. Saatavilla pdf-muodossa: http://www.oph.fi/download/126666_Monikulttuurinen_kouluyhteiso.pdf


interkulttuurisuus: vastavuoroista ja keskustelevaa vuorovaikutusta erilaisten kulttuurien välillä. Interkulttuurisessa kasvatuksessa yksi keskeinen elementti on henkilökohtaiset kulttuuriset kohtaamiset, jotka haastavat yksilöitä ajattelemaan toisin sekä itsestään että muista. (eng. interculturalism)

Jokikokko, K. (2010) Teachers’ intercultural learning and competence. University of Oulu: Faculty of Education. Acta Univ. Oul. E 114. Teos saatavilla pdf-muodossa http://hercules.oulu.fi/isbn9789524263705/isbn9789524263705.pdf

globaalikasvatus: pyrkii lisäämään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuuksista ja ongelmista. Globaalikasvatuksen sisällä käsitellään muun muassa ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä, kehityskasvatusta ja rauhankasvatusta jne. Globaalin kasvatuksen kautta pyritään kasvattamaan vastuuntuntoisia maailmankansalaisia, jotka tiedostavat oman toimintansa seuraukset sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. (eng. global education)

GENE (2004) Executive Summary. Teoksessa Global Education in Finland. The European Global Education Peer Review Process. National Report on Finland. Saatavilla pdf-muodossa internetistä: http://www.gene.eu/peer-review/#National Reports

Jokikokko, K. (2010) Teachers’ intercultural learning and competence. University of Oulu: Faculty of Education. Acta Univ. Oul. E 114. Teos saatavilla pdf-muodossa http://hercules.oulu.fi/isbn9789524263705/isbn9789524263705.pdf

Räsänen, R. (2007) Intercultural Education as Education for Global Responsibility. Teoksessa Kaivola, T., Melén-Paaso, M. (toim.) Education for Global Responsibility - Finnish Perpectives. Publications of the Ministry of Education 2007:31. Opetusministeriö: Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.


kansainvälisyyskasvatus: käytetään usein synonyymina monikulttuurisuuskasvatukselle ja globaalikasvatukselle. Kansainvälisyyskasvatus pyrkii edistämään kansojen ja kulttuurien välistä yhteistyötä sekä suvaitsevaisuutta valtioiden rajoja kunnioittaen. Suomessa kasvatustieteen teoreettisella kentällä kansainvälisyyskasvatus edeltää käsitteenä monikulttuurisuuskasvatusta ja globaalikasvatusta, joiden nähdään huomioivan paremmin myös valtioiden sisäinen monikulttuurisuus. (eng. international education)

Räsänen, R. (2007) Intercultural Education as Education for Global Responsibility. Teoksessa Kaivola, T., Melén-Paaso, M. (toim.) Education for Global Responsibility - Finnish Perpectives. Publications of the Ministry of Education 2007:31. Opetusministeriö: Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

kansainvälisyys: Eri yhteiskunnan tasoilla ilmenevää kansojen välistä yhteistyötä edistävää toimintaa. Kansainvälisyyden tarkoituksena on lisätä ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja elämäntavoista ja näin ollen mahdollistaa eri ryhmien rauhanomainen yhteistyö. Koska kansainvälisyys käsitteenä pohjautuu kansallisvaltioajatteluun, yhteistyötä rakennetaan kansallisvaltioiden rajojen mukaan. Kansainvälisyyttä kritisoidaankin usein liian yksinkertaistavasta tavasta tarkastella kulttuureja ja kansoja. (eng. internationalism)

Räsänen, R. (2007) Intercultural Education as Education for Global Responsibility. Teoksessa Kaivola, T., Melén-Paaso, M. (toim.) Education for Global Responsibility - Finnish Perpectives. Publications of the Ministry of Education 2007:31. Opetusministeriö: Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.


kansainvälistyminen: valtioiden ja kansojen välisen yhteistyön tiivistyminen taloudellisella, sosiaalisella, kulttuurisella ja ekologisella kentällä. Kouluyhteisössä kansainvälistyminen viittaa usein erilaisten vaihto-ohjelmien ja yhteistyöhankkeiden lisääntymiseen, minkä tarkoituksena on edistää ja lisätä kansainvälistä liikkuvuutta, suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä keskustelua. (eng. internationalization)

Opetushallitus/CIMO (2008) Kansainvälisyys – juhlapuheista koulun arkeen. Tietoa kuntapäättäjille ja rehtoreille. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/download/46528_kansainvalisyys_juhlapuheista_koulun_arkeen.pdf

monikulttuuristuminen: yhteiskunnallinen muutos, jossa yhdestä yhteiskunnasta löytyy yhtä aikaisesti yhä useampi rinnakkainen kulttuuri. Kouluyhteisön monikulttuuristuminen näkyy muun muassa siten, että koulun oppilaat, opettajat, oppilaiden vanhemmat sekä henkilökunnan jäsenet tulevat yhä useammista erilaisista kulttuuritaustoista. Muutos on nähtävissä sekä yksilötasolla että yhteisöllisenä. (eng. multiculturalization)

kehityskumppanuus: Kehityskumppanuudella tarkoitetaan globaalin pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön rakentumista vastavuoroisuudelle ja keskustelulle. Kehityskumppanuus on yksi globaalin yhteistyön muoto, jonka tehtävänä on mahdollistaa YK:n asettamien vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Kehityskumppanuudessa globaalin pohjoisen tehtävänä nähdään kehittyvien maiden tukeminen ja oman vastuunsa ymmärtäminen kehitysongelmien syntymisessä. (eng. development co-operation)

Houtsonen, L., Heino, E-O. (2011) Globaalivastuu ja kehityskumppanuus. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulu_kohtaa_maailman

plurilingual: useakielinen, henkilöstä. Ihminen, joka hallitsee sujuvasti useita eri kieliä. Vaihto kielten välillä on luontevaa ja henkilö kykenee käyttämään kieltä tarkoituksenmukaisesti kielenkäyttö tilanteen kontekstin huomioiden. (eng. plurilingual)

Mattila, P. ja Hartikainen, M. (2011) Interkulttuurinen kompetenssi. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulu_kohtaa_maailman


multilingual: monikielinen, yhteisöstä, paikasta tai asiasta. Monikielisessä yhteisössä vaikuttaa rinta rinnan useita eri kieliä, joiden välille rakentuu erilaisia valtasuhteita. Eri kielien olemassa oloa ja rauhanomaista yhteiseloa tuetaan yhteisön rakenteissa. (eng. multilingual)

Mattila, P. ja Hartikainen, M. (2011) Interkulttuurinen kompetenssi. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulu_kohtaa_maailman

monikielisyys: yksilötasolla, kyky hallita useampaa eri kieltä kielen käyttötilanteen vaatimalla tavalla. Yhteiskunnallisella tasolla, usean eri kieliryhmän läsnäolo tietyssä yhteiskunnassa.

kielikasvatus: tarkoituksena antaa oppilaille valmiudet toimia erikielisessä ympäristössä ymmärtäen viestintätilanteissa vaikuttavat kulttuurit. Kielikasvatuksen tehtävänä onkin siis edistää kielitaidon lisäksi kulttuuritietoisuutta sekä tukea oppilaita kohti syvempää interkulttuurista osaamista.

Mattila, P. ja Hartikainen, M. (2011) Interkulttuurinen kompetenssi. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulu_kohtaa_maailman

kosmopoliitti: henkilö, joka kokee kuuluvansa pikemminkin koko maailmaan kuin yhteen valtioon tai kansaan. Kosmopoliitti tiedostaa oman vastuunsa maailmasta sekä ymmärtää oman toimintansa vaikutukset maailmanlaajuisesti. Kosmopoliitti tähtää omalla toiminnallaan vähentämään toisten kärsimystä ja epäoikeudenmukaista kohtelua paikallisesti sekä maailmanlaajuisesti. Vastakohtana kosmopoliitille voidaan nähdä nationalisti, joka rakentaa identiteettiään vahvasti sidoksissa tiettyyn kansaan ja etniseen ryhmään. Joidenkin tulkintojen mukaan kosmopolitanismi on yksi hallinnan muoto, jossa globaalia hyväntekijän asemaa hyödynnetään vähemmistökulttuurien alistamiseen ja hallintaan. Rinnakkainen termi maailmankansalainen. (eng. cosmopolitan)

Norris, P. (2000) Global governance and cosmopolitan citizens.Teoksessa Held, D., McGrew, A. (toim.) The Global Transformations Reader. An Introduction to the Globalization Debate. Polity Press: Cambridge

Merry, M.S., de Royter, D.J. (2011) The relevance of cosmopolitanism for moral education. Artikkeli julkaistu Journal of Moral Education, 40 (1), s. 1-18.

Todd, S. (2009) Toward an imperfect education. Facing humanity, rethinking Cosmopolitanism. Paradigm publishers: Boulder, Lontoo.


Kv-tasot:

kansallinen kansainvälisyys: Kansallisella tasolla tapahtuvaa toimintaa, kuten isoja kansallisia projekteja, jotka edistävät kansainvälistymistä alueellisella ja kansallisella tasolla.

kotikansainvälisyys: luokan, koulun ja kunnan sisällä tapahtuvaa toimintaa, joka edistää kansainvälistymistä paikallisella tasolla. Kotikansainvälisyys kannustaa yksilöitä näkemään lähietäisyydellä olevat mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Käytännössä kotikansainvälisyys voi olla Internetin innovatiivista käyttöä sekä erilaisia yhteistyöohjelmia ja projekteja kuten ystävyyskoulutoimintaa, eTwinningia jne. (eng. ’Internationalisation at home’)

liikkuvuus: viittaa yksilöiden mahdollisuuteen liikkua eri valtioiden välillä. Kansainvälisyyden tasona käsittää ylikansallisia ohjelmia, kuten EU-projekteja, jotka edistävät yksilöiden vapaata liikkuvuutta ja siten mahdollistuvaa kulttuurien välistä keskustelua. (eng. mobility)

Mattila, P. (2008) Kansainvälisyys kouluissa – miksi, miten? Opetushallitus/CIMO (toim.) Kansainvälisyys – juhlapuheista koulun arkeen. Tietoa kuntapäättäjille ja rehtoreille. Ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta: http://www.oph.fi/download/46528_kansainvalisyys_juhlapuheista_koulun_arkeen.pdf


Andreotti:

liberaali humanismi: Valistuksen ajan ihanteista nouseva ajattelutapa, joka korostaa universaaleja ihmisoikeuksia ja tasavertaisten ihmisten kykyä tehdä rationaalisia päätöksiä demokraattisesti. Yksilön identiteetti määräytyy suhteessa kansallisvaltioihin ja niiden edustamiin kulttuureihin. Liberaalissa humanismissa maailmanlaajuisia ongelmia tarkastellaan ihmisoikeuksista käsin, ja ongelmien ratkaisumalleissa korostuu teollistuneiden maiden ”vastuu auttaa” kehitysmaita. Liberaalia humanismia kritisoidaankin sen tavasta epäpolitisoida globaalin pohjoisen ja etelän välisiä suhteita. Liberaali humanismi unohtaa globaalien valtasuhteiden taustalla olevan historian sekä poliittisuuden. Tästä syystä kehittyvien ja teollistuneiden maiden välisestä suhteesta tulee yksisuuntainen ja holhoava. (eng. liberal humanism)

Andreotti, V., Souza, L. (2008). Global learning in the knowledge society: four tools for discussion. Journal of Development Education Research and Global Education, 31:7-12.

teknokraattinen uusliberalismi: tarkastelee koulutusta ja globaalikasvatusta lähinnä talouden ja jatkuvan kasvun näkökulmasta. Koulujärjestelmä nähdään koneistona, jonka tulee tuottaa kykeneviä yksilöitä yhteiskunnan taloudellisen kasvun turvaamiseen. Kansainvälisyys ja globaalikasvatus nähdään tämän ajattelun mukaan tärkeinä, koska ne lisäävät yksilön luovuutta ja henkilökohtaisia kompetensseja, mitkä puolestaan palvelevat globaaliksi muuttuneen yhteiskunnan taloudellisia tarpeita. (eng. tecnocratic neoliberalism)

Andreotti, V., Souza, L. (2008). Global learning in the knowledge society: four tools for discussion. Journal of Development Education Research and Global Education, 31:7-12.

postkolonialistinen ajattelu: Post-kolonialistisessa ajattelussa maailmaa ja sen ilmiöitä pyritään tarkastelemaan poliittisina ja historiallisina kokonaisuuksina, jotka ovat monimutkaisia ja monitulkintaisia. Ajattelu tähtää kriittisyyteen, ja globaaleja ongelmia halutaan tarkastella uudelleen erilaisista näkökulmista. Erityisenä kiinnostuksen kohteena postkolonialismissa ovat globaalin pohjoisen ja etelän väliset valtasuhteet, jotka edelleen kantavat kolonialismin taakkaa. Kolonialismi on vaihtunut asymmetriseksi globalisaatioksi, jossa ”globaali pohjoinen” hyötyy globalisaation eduista ja ”globaali etelä” kantaa maailmanlaajuisten ongelmien painavinta taakkaa. (eng. Postcolonial theory)

Andreotti, V. (2010) Global Education in the 21st century: Two different perspectives on the ’post’ of postmodernism. Artikkeli julkaistu International Journal of Development Education and Global learning 2(2).

Andreotti, V., Souza, L. (2008). Global learning in the knowledge society: four tools for discussion. Journal of Development Education Research and Global Education, 31:7-12.

Andreotti, V. (2007) An Ethical engagement with the Other: Spivak’s Ideas on Education. Artikkeli julkaistu Critical Literacy: Theories and Practices Vol 1:1, s.69-79.

Andreotti, V. (2006) The potential contributions of post-colonial theory to development education. Artikkeli julkaistu Development Education Journal 12 (3): 7-10. Uudelleen julkaistu ”ThinkPiece”, DEA:n (Development Education assosiation) toimesta.

SANAKIRJA

​​Koordinointihankkeissa on pakattu teoriaa ja käsitteiden määrityksiä käyttökelpoiseksi käsikirjastoksi​​ opettajien, koulujen ja kaikkien oppijoiden käyttöön. Käsitteet ja teoria on saatu kokooon yhteistyössä opetusneuvosten ja asiantuntijoiden kanssa sekä kokoamalla kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten tuotoksia.

​Koordinointihankkeet tilasivat Kansainvälisyyden sanakirjan KM Katja Castillolta. Katja Castillon erityisalue on interkulttuurinen kasvatus.
Maailmankansalaisen kompetenssit
​Jääskeläinen, L. (2011) Mitä maailmankansalaisen kompetenssit voisivat olla. Teoksessa Jääskeläinen, L., Repo, T. (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:16. 
Maailmankansalaisen
?
Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee?

Tämä julkaisu on tarkoitettu palvelemaan globaalikasvatuksen osalta lähivuosina toteutettavaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmauudistusta. Opetushallitus on toteuttanut yhdessä ulkoasiainministeriön kehitysviestinnän, kouluverkoston ja useiden asiantuntijoiden kanssa Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen. Hanke käynnistyi syksyllä 2010 ja päättyi loppuvuodesta 2011. Hankkeessa pohdittiin maailmankansalaisuutta ja mitä osaamista eli millaisia kompetensseja maailmankansalainen tarvitsee. Hankkeen keskeiset tulokset on koottu tähän julkaisuun. Lisätietoja hankkeesta löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta www.oph.fi → kehittamishankkeet → maailmankansalaisena_suomessa


Maailmankansalaisuuden ja globaalikasvatuksen viitekehykset

KM, tohtorikoulutettava Anna-Leena Riitaoja tarkastelee kolmea viitekehystä, jotka vaikuttavat globaalikasvatusta ja maailmankansalaisuutta koskevan moniulotteisen keskustelun taustalla. Nämä ovat moderni, kriittinen sekä jälkikoloniaalinen viitekehys. Hän esittelee kunkin viitekehyksen ja niiden väliset erot pääpiirteittäin sekä tarkastelee, millaisen kuvan maailmasta, ihmisestä ja kasvatuksesta kukin viitekehys tarjoaa.​​​ 
​Artikkeli Opetushallituksen Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeelle, Anna-Leena Riitaoja. 2011.


Globaalikasvatuksen ongelmakohtia

KM, tohtorikoulutettava Anna-Leena Riitaoja tarkastelee artikkelissa joitakin globaalikasvatuksen ongelmakohtia. Hän tarkastelee kansallisuuden, valtionkansalaisuuden ja maailmankansalaisuuden välistä problematiikkaa sekä aktiivisen kansalaisuuden monia merkityksiä. Lisäksi tarkastelen tietoja, taitoja ja asenteita korostavien kompetenssimallien haasteita toiminnan ja muutoksen edistäjinä. Näiden esimerkkien kautta hän korostaa sitä, että näennäisesti yhteen sopivien käsitteiden yhteen liittämisen ja kehittelemisen sijaan globaalikasvatuksessa tulisi huolellisesti tarkastella sitä, millaisia sitoumuksia erilaisten käsitteiden ja mallien taustalla on, sekä pohtia tarkoin sitä, missä määrin ne sopivat globaalikasvatuksen pohjaksi.
​​​​Artikkeli Opetushallituksen Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeelle, Anna-Leena Riitaoja. 2011.
KÄSITTEITÄ JA TEORIAA
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
kansainvälisyys
Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen, OPH:
Globaalikasvatus
ILMIÖKESKEINEN OPETUS
Aineenopettajakoulutuksen johtaja, maantieteen ja ympäristökasvatuksen dosentti Hannele Cantell Helsingin yliopistosta kertoo ac-nauhoitteessa ilmiökeskeisestä opetuksesta, jossa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt.  Hän antaa myös käytännön esimerkkejä ilmiökeskeisen opetuksen käyttömahdollisuuksista.

Katso tarkemmin nauhoitteesta!
Johanna Sitomaniemi-San, Oulun yliopisto:
​Globalisaatio, kulttuuri ja oppiminen

Nauhoite: Otavan Opisto​​
Johanna Sitomaniemi-San, Oulun yliopisto:
​​Globalisaatio, kulttuuri ja oppiminen.
​Kriittisen monikulttuurisuuskasvatuksen näkökulmia
Diaesitys/Otavan Opisto​