HAKU
YHTEYSTIEDOT
> Hankkeen toteuttajat
> Tästä on kyse
          > Aikataulu
> Kansainvälisyys kuuluu kouluun
> Eväitä kehityskumppanuuteen
> Kumppanuusajattelu voimistuu

Aloitusseminaari 20.5.2013

KANSAINVÄLISYYS KUULUU KOULUUN
Vuosina 2013–2014 toteutettavan hankkeen tavoitteet ovat monitasoiset. Koulut saavat tilaisuuden vahvistaa omaa globaalikasvatuksen ja kehityskumppanuuden osaamistaan siitä näkökulmasta, joka on niille läheisin. Samalla ne voivat verkostoitua ja vaihtaa kokemuksiaan.

Mukaan on kutsuttu myös globaalikasvatuksen parissa toimivien kansalaisjärjestöjä, joista toivotaan kouluille uusia yhteistyökumppaneita. Oppilaitokset voivat etsiä järjestöiltä myös tausta-aineistoja ja opetussisältöjä.
Hankkeen odotetaan lisäksi tukevan meneillään olevaa perusopetuksen opetussuunnitelman uudistustyötä.

– Koulujen työn tulokset avaavat sitä, mitä kaikkea kuuluu kehityskumppanuus-osaamiseen ja miten sitä voidaan arvioida. Pyrimme siilaamaan koulujen käytännöistä hyviä käsitteitä, ajatuksia ja käytäntöjen kuvauksia, tiivisti opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetushallituksesta. Hän ja opetusdneuvos Paula Mattila toimivat hankkeen ohjaajina.  

KOMPPI toteuttaa osaltaan Suomen kehityspoliittista toimenpideohjelmaa, joka kannustaa globaaliin vastuunkantoon.
















Työ käynnistyy. Aloitusseminaarissa hiottiin koulujen tulevia hankkeita.                       Maailmankoulun matkalaukut















Vesilahden kosmopoliitit. Rehtori Tapani Pietilä kertoi                  Oppilaat mukana suunnitteluss.Roope Baggström
yläasteen pitkäaikaisesta kansainvälisyystyöstä.                             summasi ryhmätyön tuiloksia Sara Alasuutarin kanssa.


Mitä on oikea kumppanuus?

KOMPPI rakentuu vuosina 2010–2011 toteutetulle Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeelle. MaaSu-hankkeessa hahmotettiin kokonaiskuvaa maailmankansalaisen kompetensseista eli tiedoista, taidoista, arvoista, asenteista ja tahdosta. Näitä ydinkompetensseja ovat globaalivastuu ja kehityskumppanuus, interkulttuurinen (kulttuurien välinen) osaaminen, kestävä elämäntapa sekä maailmankansalaisen yhteiskunnallinen ja talousosaaminen. Kaikille näille perustan luo yleismaailmallisia eli universaaleja ihmisoikeuksia kunnioittava etiikka, maailmankansalaisen etiikka.

– Tässä hankkeessa keskitytään kehityskumppanuuteen. Tässä asiassa meillä on paljon opiskeltavaa, Jääskeläinen mainitsi. Hän korosti vastavuoroisuuden merkitystä kumppanikoulujen välillä.

– Kulttuurikolonialismia pitää oppia tietoisesti välttämään. Tämä on vaikea käsite meille aikuisillekin. Omat ratkaisut tuntuvat helposti parhaimmilta. Jos yhteistyössä ei päästä tasa-arvoisuuteen, kehityskumppanuus ei onnistu. Huonoin tulos kumppanuudesta on kerjäläisyyteen sosiaalistaminen.


Oppilaat mukana alusta asti

Aloitusseminaariin Helsingin Paasitorniin oli kutsuttu kunkin koulun rehtori, opettaja ja oppilaskunnan edustaja.

Opiskelija ja opiskelijaneuvoston sihteeri, 17-vuotias Sofia Manninen oli tullut paikalle Raudaskylän lukiosta Ylivieskasta. Hän kertoi, että Raudaskylän lukio on aloittanut kestävän kehityksen yhteistyöprojektin botswanalaisen koulun kanssa.

– Koen kehitysyhteistyön mielekkääksi, varsinkin kun siinä saa olla itse mukana. Jos lähtisin kehitysmaahan, haluaisin tutustua sen kulttuuriin ja miettiä, mitä yhteisiä asioita meillä on ja mitä voisin heiltä oppia. Luulen, että suomalaiset nuoret ja aikuisetkin voisivat oppia ainakin työntekoa.

Kirkkonummella sijaitsevan Veikkolan koulun oppilaita edusti 5-luokkalainen Roope Baggström.
– Meiltä lähtee aurinkokeittimiä Etiopiaan ensi syksynä. Yksi on jo perillä. Ne ovat siellä hyödyllisiä, sillä polttopuiden hakeminen voi kestää neljäkin tuntia.

Oppilaat ovat itse valmistaneet keittimiä. Roope kertoi, että niitä oli testattu vähän ennen seminaaria paistamalla puuroa, munia, piirakkaa ja banaaneita. Hyvin olivat toimineet.



Maailmankansalaiseksi Vesilahdelta ja Seinäjoelta


Rehtorikunnan edustaja Tapani Pietilä kertoi Vesilahden yläasteen pitkäaikaisesta kansainvälisyyskasvatuksesta. Koulu ja sen aktiivinen oppilaskunta haluavat hoitaa kehitysyhteistyötä itsenäisellä otteella ilman välikäsiä.

Oppilaskunta on vetänyt vuodesta 2005 hankkeita Sambian Isengen kylässä ja Vietnamissa. Seuraavaksi aletaan rakennuttaa yläkoulua syrjäiseen Diamniadon kylään Senegalissa.

KOMPPI-hankkeessa yläasteen oppilaat tekevät kansion, johon on koottu vuosien varrella koetut onnistumiset ja vastoinkäymiset.

Kansainvälisyys on läsnä myös Seinäjoen lukiossa. Vuonna 2012 lukio käynnisti ugandalaisen Kinoni-koulun tietokoneistaminen yhdessä kanadalaisen lukion kanssa. Apulaisrehtori Teijo Päkkilä kertoi, että opiskelijat osasivat tehdä kriittisiä kysymyksiä hankkeesta: onko koululle hyötyä tietokoneista, kuka niitä käyttää ja huoltaa, miten koneet toimivat ilman sähköä?

– Yksi läppäri on saatu jo matkaan. Sen mukana salkussa on aurinkokenno ja satelliittimokkula, Päkkilä kertoi. Seinäjoen lukio kustantaa kouluun 50 dollaria kuussa maksavan nettiyhteyden.

Seinäjoen lukio on käynnistämässä myös yhteistyötä Zimbabwen aids-orpojen kanssa. Viestintää hoidetaan tietoverkoissa ja kokemuksia kirjataan blogiin, joka voi valmistuessaan palvella myös muita kouluja.


Eväitä kehityskumppanuuteen
Koordinaattorit Opetushallituksessa

Opetusneuvos Paula Mattila  |  puh. 029 533 1144  |  paula.mattila(at)oph.fi
Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen  |  puh. 029 533 1084  |  liisa.jaaskelainen(at)oph.fi

Opetushallitus  |  puh. 029 533 1000  |  PL 380, 00531 Helsinki  |  Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki
KOMPPI -hankkeen yhteystietoja
Toimittaja: Tarja Repo  |  Ulkoasu: Heli Niska