Ajan puute:

"Olen ollut flunssassa ja jälkitaudissa nyt jo kuukauden, ei ole ollut voimia eikä aikaa paneutua nyt hankkeeseen. Kukaan muu taas ei tiedä hankkeestamme eikä näin ollen osaa sitä toteuttaa."

"Kurssisuma lukiossamme on vienyt aikani totaalisesti, hyvä kun ehdin edes nukkua pakollisten töideni ohella. Ei kerta kaikkiaan ole ollut riittävästi aikaa projektiin."

"Kukaan ei maksa projektista suunnittelupalkkaa ja nyt olen kyllästynyt ilmaiseen työntekoon omalla ajallani."


​​
Epäonnistumisen riski:

”Tahtoisin aloittaa kansainvälisyyshankkeen, mutta en uskalla. Mitä, jos en saakaan kumppaneita? Jos rahat loppuu? Jos oppilaille tapahtuu onnettomuus matkalla?”

”Me teimme koululla hienon hankesuunnitelman. Toteutus alkoi innostuneesti. Nyt aika alkaa loppua ja huomasimme, että emme olekaan edenneet suunnitelman mukaan. Otetaankohan meiltä rahat nyt pois.”



​​Hallinnon sitoutumattomuus:

​​"Hankaluuksia kyllä tuli siitä, että sivistystoimi ei ole välittänyt eteenpäin mitään tietoja ja materiaaleja, jotka olisivat olleet olennainen osa hanketoimintaa."

​​

Hankalat lomakkeet:

”Hanketyöhön liittyy kamalan paljon raportointia yms. jonka opettaja joutuu tekemään omalla ajallaan. Etenkin nämä sähköiset lomakkeet ovat usein monimutkaisia ja hankalia täyttää eikä niiden käyttöön saa apua oikein mistään.”



​​Ilmapiiri:


"Koulussamme ei katsota hyvällä, jos joku opettaja innostuu jostakin asiasta. Heti ollaan takanapäin puhumassa pahaa tai muuten ilmeillä ja eleillä näytetään, ettei liiallinen puuhastelu projekteissa ole yleisesti hyväksyttävää."

"Kateelliset opettajat ovat ongelma. Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen ei ole halukkuutta, mutta kyllä tekemiäni projektimatkoja jaksetaan kadehtia."

"Minun on vaikea löytää kumppania omasta koulustani, jonka kanssa jaksaisin tehdä yhteistyötä pidempään henkilökemioiden takia."



​​Projektin jumiutuminen:

”Kiitos kannustuksesta, se oli siinä tilanteessa tarpeen, kun tunsimme epäonnistuneemme projektin jumiuduttua paikoilleen! Yksin emme olisi tienneet, miten jatkaa”


​​Rahoitus:​

​​ "Koska matkalle lähtee enemmän opiskelijoita kuin ennakoimme ja saimme hieman haettua vähemmä apurahaa Opetushallitukselta, tulemme lentämään ****airilla. Kai se sopii?"

​”Hankkeessamme rahat loppuivat kesken, enkä tiedä mitä nyt pitäisi tehdä. Emme pysty toteuttamaan läheskään kaikkia asioita, mitä olimme suunnitelleet.  Koululta tai kunnalta ei lisärahoitusta tipu.”


Rehtori:

”Haluaisimme aloittaa kansainvälisyyshankkeen, mutta rehtorimme ei ole asiasta innostunut. Tulee liian kalliiksi, hän sanoo.”

”Meillä on upea kolmen opettajan luoma globaali-kasvatusaineisto, jota me kolme toteutamme. Olisimme innokkaita esittelemään tätä toimintaa muillekin opettajille, mutta emme saa johdolta tukea.”

”Rehtori pakottaa meitä nyt aloittamaan kansainvälisyyttä koulussa. Kukaan meistä opettajista ei tahdo tai ehdi tällaiseen toimintaan. Minut lähetettiin tänne kuulemaan, onko tämä nyt tärkeää ja ollenkaan koulutyöhön kuuluvaa.”



​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Tahtotila:

​​" Tietynlainen haluttomuus lähteä liikkeelle vaivaa."


​Uskalluksen puute:


"Olen kerran ollut yläkoululaisten kanssa ulkomaanmatkalla ja se riitti. En uskalla ajatellakaan uutta matkaa, sen verran hankalia tilanteita oli matkan varrella oppilaiden kanssa. En koe hallitsevani ryhmää vieraassa maassa."

"Tuntuisi hurjalta alkaa varailemaan oppilaille matkoja ja hotelleja. Viime vaiheessa viimeksikin viisi oppilasta ilmoittivat, ettei heitä enää kiinnosta lähteäkään matkalle ja jouduimme taistelemaan kovasti vanhempienkin kanssa asiasta."

"Pelkään, että voimavarani ja aikani eivät riitä pitkäaikaisen projektin läpiviemiseen."

​​​​​​
”Vedin aikaisemmin yhden hankkeen ja jouduin tekemään kaiken yksin; suunnittelun, matkajärjestelyt, taloudenpidon, raportoinnin. Siinä meni monta iltaa ja yötäkin ja olin välillä todella väsynyt ja stressaantunut. Kansainvälisyys kiinnostaa edelleen, mutta pelkään, että sama toistuu, jos lähden uudestaan hanketta vetämään.”

​​​
​Yhteistyökumppanin tai -verkostojen puute:

​​"Suurin hätähuutomme on yhteistyökumppanien löytyminen, ei niinkään mielekkään sisällön luominen projektiin."
​​
”Verkostoitumisesta puhutaan paljon, mutta se on käytännössä aika hankalaa. Olemme pieni koulu pienellä paikkakunnalla eikä opettajilla juuri ole mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin. En oikein tiedä miten voisin löytää kumppaneita hankkeisiin. ”

”Koulussamme melkein kaikesta kansainvälisestä toiminnasta vastannut opettaja siirtyi hiljattain muualle. Hän vei mennessään kontaktit ulkomaisiin kumppaneihin ja niinpä hänen lähdettyään yhteydet ovat sittemmin hiipuneet.”

”Olen etsinyt eTwinning-kumppania vaikka
kuinka kauan, mutta kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut eikä v
astaa pyyntöihini.”
”Kaupunki ei rahoita perusopetuksen kansainvälistä toimintaa, joten esim. OPH:n valtionavustusta emme voi hakea, kun oma vastuu on 40 %.”

”Haimme avustusta OPH:lta 10 000 euroa ja saimme vain 4 000 €. Hankkeemme ei nyt onnistu lainkaan sillä rahalla.”

”Emme oikein tiedä, mistä kaikkialta voisimme hakea rahoitusta koulumme kansainvälisyyteen. Mistä saisi tällaista tietoa?”

”Kun minulle ei makseta mstään kvtoiminnasta, ei suunnittelusta, ei päivärahaa matkoista eikä kurssipalkkiota, kun kv ei nyt mahdu meidän koulun kursseihin. ”
Opetussisällöt:

”Luin opsista kansainvälisyyden aihekokonaisuudesta. Olisi hieno opettaa noita asioita, mutta mistä löytyy opetussisältöjä aihekokonaisuuteen?”

Tälle sivulle on kerätty sitaatteina hankkeiden toteuttajien mietteitä heille haasteiksi nousseista asioista. Sitaatit on koostettu koordinointihankkeiden saamien palautteiden pohjalta. ​​​​
HAASTEITA
Ajan puute
Lomakkeet
Verkostot
Ilmapiiri
Uskallus
Rehtori
Hallinto​
Jumiutuminen
Epäonnistuminen​
Kumppani
Rahoitus
HANKKEIDEN HAASTEITA
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
kansainvälisyys
Haasteita käsiteltiin Kansainvälistymistä Yyterissä -tapahtumassa Learning Cafe -menetelmällä. ​​Learning Caféssa osallistujat kokoontuivat satunnaisotannalla muodostettuina pöytäkuntina, joissa tarkoituksena oli saada esille osallistujien kollektiivinen älykkyys vuoropuhelun kautta sekä etsiä vastauksia hankaliin kysymyksiin. Pöytäkunnat keskustelivat koulujen kansainväliseen hanketoimintaan liittyvistä aiheista 8-10 henkilön ryhmissä 15 minuuttia kerallaan. Keskustelun pääkohdat kirjattiin paperille ja tämän jälkeen ryhmä siirtyi seuraavaan pöytään. Jokaista pöytäryhmää johti puheenjohtaja, joka huolehti edellisen ryhmän käymän keskustelun yhteenvedosta seuraavalle ryhmälle sekä työskentelyn jatkumisesta uuden kierroksen kysymyksillä ja aiheilla.

Pöytien aiheet:
1. verkostoituminen
2. hanketoiminnan kestävyys ja jatkuvuus
3. oppimisympäristöt ja sosiaalinen media kansainvälistymishankkeissa
4. kansainvälisen hanketyön karikot (esim. resursointiin, työnjakoon, raportointiin, taloushallintoon liittyvät haasteet)

Keskustelu eteni tulevaisuusverstas – tyyppisesti siten, että ensimmäisellä kierroksella analysoitiin kunkin aihealueen nykytilaa, toisella kierroksella pohdittiin tulevaisuuden näkymiä ja kolmannella kierroksella kehitysvaiheita ja prosesseja tulevaisuuden tilaan pääsemiseksi. Neljännellä kierroksella vedettiin yhteen aikaisempien kierrosten tuotokset.

Koonti Yyterin Learning Cafesta ​